torstai 30. syyskuuta 2010

Kuu ja aurinko

Syksy kaunein vuodenaika,
alastomuus liian hienoa koettavaksi.

Hiljaisuus kyläelementti,
yö täynnä tanssivia varjoja,
onneksi ne eivät rakkaudesta välitä.

(#vuodelta 2005)

maanantai 27. syyskuuta 2010

Toinen syysruno

Silloin hän alkoi viimeinkin ymmärtää myöhäistä syksyä,
kuinka hyvä on istua sisällä ja katsoa merta kuin
meri olisi jo ylitetty ja katsoa maata
kuin maa olisi jo kierretty ja olla kaipaamatta minnekään.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Astia 1

Jos maailma on suljettu astia
tai edes sen muotoinen,
siirrä varjoasi kohti linnunlaulua
ja sulje itsestäsi
kaikki seisahtuneet ikkunat.

Syysruno

Silloin hän alkoi viimeinkin ymmärtää myöhäistä syksyä,
pullon sisään vangiksi jäänyttä viestiä
joka on ikuisesti matkalla.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Niin kuin näkymätön vasten ikuista

Ette usko mitä minulle tapahtui tänään,
eilen, pääsiäisaamuna, huomenna
näin jumalan kasvot viinilasissa
niin join, kumosin
yksitellen revin raajani
en tunnistanut enää ihmisen kasvoja

vannoin unohduksen nimeen
ja särjin silmäni sinuun

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

tiistai 21. syyskuuta 2010

HERAKLES 2

Silloin hän ymmärsi eksyneensä, eksyneensä omaan
palatsiinsa, omaan puutarhaansa, eksyneensä ajattelemaan
naista kun hänen olisi pitänyt keskittyä ajattelemaan
seiniä ja miten pidellä pystyssä
yhteiskuntaa ja sen vertauskuvaa, taloa.

Silloin hän ymmärsi eksyneensä, eksyneensä omaan
palatsiinsa, omaan puutarhaansa, eksyneensä ajattelemaan
naista kun hänen olisi pitänyt keskittyä ajattelemaan
selviytymistään ja miten yhteiskunta selviää
seuraavaan päivään romahtamatta.

Silloin hän ymmärsi eksyneensä, eksyneensä omaan
palatsiinsa, omaan puutarhaansa, eksyneensä ajattelemaan
naista kun hänen olisi pitänyt keskittyä ajattelemaan
runoutta, filosofiaa ja muita korkeita tekoja.

Silloin hän ymmärsi eksyneensä, eksyneensä omaan
palatsiinsa, omaan puutarhaansa, eksyneensä ajattelemaan
naista kun hänen olisi pitänyt keskittyä ajattelemaan
lattiaa ja miten sen rakentamalla huolehtii talonsa lisäksi
yhteiskunnasta ja siitä ettei se vajoa maahan.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Melankolian kaksi vaihetta

1. Katselen sinua kun olet sateenvarjon alla. Sataa, paistaa, niin paljon kaikkea surullista.
Jos päätän ottaa askeleenkin, otan sen sinun puolestasi, sinua kohden, sinusta katsoen viisi vuotta liian aikaisin tai riippuen hyväksyvästä katseestasi, juuri oikeaan aikaan. Puhut romantiikan alkeilla. Sievillä sanoilla jotka keskittävät

Onni ei pysy ihmisessä, irtoaa ainoastaan luonnon kappaleiksi, sellaiseksi kuin esimerkiksi puun kantama valo. Viisauden sanoja on niin vähän, että niitä ei kannata kuluttaa kaikkia yhdessä ja samassa lauseessa. Esimerkiksi viattomuus kannattaa säästää myöhempiä aikoja varten, sillä se on uusi puhuttu kieli.

2. Valo liikahtaa hieman. Kenties meillä on toivoa sillä.. aika ei kulu loppuun, se tulee meitä vastaan niin kuin valtatiellä kulkeva mehiläinen. Asettaa pistimen suoraksi kun katse käy herkäksi.

Minä tahdon rakkauden saapuvan veitsenterällä, niin kuin Jumala sen tarkoitti. Kirkkaana sen pitäisi kulkea, peilikirkkaana katseena viiltävänä, niin kuin yön sirppi tai sodan pauhu. Kosteana livuttava väkinäisten katseiden alta, mutta ei märkänä, ei märkänä.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

HERAKLES 1

Silloin hän ymmärsi eksyneensä, eksyneensä omaan
palatsiinsa, omaan puutarhaansa, eksyneensä ajattelemaan
naista kun hänen olisi pitänyt keskittyä ajattelemaan
juonta jonka nainen on punonut hänen päänsä menoksi
ja hetkeä jolloin Zeus nostaa hänet jumalten joukkoon.

Silloin hän ymmärsi eksyneensä, eksyneensä omaan
palatsiinsa, omaan puutarhaansa, eksyneensä ajattelemaan
naista kun hänen olisi pitänyt keskittyä ajattelemaan
aikaa ennen urotekoja ja niiden seurauksia.

Silloin hän ymmärsi eksyneensä, eksyneensä omaan
palatsiinsa, omaan puutarhaansa, eksyneensä ajattelemaan
naista kun hänen olisi pitänyt keskittyä ajattelemaan
seuraavaa urotekoaan ja sen seurauksia.

Silloin hän ymmärsi eksyneensä, eksyneensä omaan
palatsiinsa, omaan puutarhaansa, eksyneensä ajattelemaan
naista kun hänen olisi pitänyt keskittyä ajattelemaan
urotekojaan ja kohoamistaan jumalten joukkoon.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Neljäs musta runo

Silloin hän katsoi ylöspäin ja huomasi häntä nopeasti
lähestyvät ja hänet hetkessä ohittaneet mustat pilvet.

Kolmas musta runo

Silloin hän katsoi ylöspäin ja huomasi puiden pudottaneen lehtensä.
Ja hän tiesi sen tarkoittavan vain yhtä asiaa: kuolemaa.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Toinen musta runo

Silloin hän huomasi olleensa koko elämänsä jatkuvassa
liikkeessä, muistuttaneensa valkoista pilveä joka ei ymmärrä
muuttumistaan mustaksi pilveksi joka ei ymmärrä
puhkeamistaan myrskyksi joka ei ymmärrä
kun sillä ei ole ihmisiin mitään vaikutusta.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Ensimmäinen musta runo

Silloin hän halusi ensimmäistä kertaa elämässään tuntea
kuoleman henkäyksen poskellaan, poskillaan, huulillaan,
suullaan, tuntea kuinka käsi kurottaa tuonpuoleisesta häntä
kohti ja koskettaa hänen olkapäätään, olkapäitään, sormiaan,
kättään, tuntea kuinka pitkältä tuntunut elämä onkin nopeasti ohi.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Valon kautta käy

Sielu käy ääriään myöten,
voin kutsua sinua nimellä
mutta millä

laulu löytää luokse mutta ei perille
musiikki saapuu, mutta ei soi
sielu käy ääriään myöten paljon eksyneenä
kuin auringonlasku
tämä soitin saa soida
vain sinun äänesi kautta

lauantai 11. syyskuuta 2010

Resurssit

Näyt ei riitä
unet ei riitä
runot ei riitä
uutiset ei riitä (näyt ei riitä)
sukupolvet ei riitä
jalat ei riitä
kädet ei riitä
nimet ei riitä
kadut ei riitä
tiet ei riitä
juhlat ei riitä
viini ei riitä
valtaistuimet ei riitä
valtameret ei riitä
sähkö ei riitä, ei riitä, ei
jumala ei riitä
piru ei riitä, mutta tietää sen
mieli ei riitä
kieli ei riitä
ymmärrys ei riitä
omaisuus ei riitä
kulta ei riitä
hopea ei riitä
kupari saattaa kelvata

kauneus ei riitä
rumuus kyllä
rakkaus ei riitä
ei riitä tietenkään
aika ei riitä
valo ei riitä
kylläinen olen
mutta väsymys
saa riittää

torstai 9. syyskuuta 2010

Rytmi

*

RYTMI

(Mozartille ja Elinalle)

Sinun musiikkisi
minun hiljaisuuteni
minun rytmini ja sinun rytmini
ja kun ne kerran yhdistyvät.

*

KAIKKI ON MUSIIKKIA

(Mozartille ja Elinalle)

Kaikki on musiikkia
sinun elämäsi
sinun kuolemasi
on musiikkia
sinun kirjoituksesi
sinun hiljaisuutesi
on musiikkia
sinun rakkautesi
sinun yksinäisyytesi
on musiikkia
ja se soi
kaikilla käytävillä
kaikissa huoneissa
ja se soi
kaikissa taloissa
kaikissa vuoteissa
ja se soi
kaikissa mielissä
kaikissa ruumiissa
ja se soi
pysähtymättä
liikahtamatta
ja se soi
kykenemättä liikkumaan
kykenemättä pysähtymään
ja se soi
sinun sormissasi
sinun aivoissasi
ja se soi
sinun elämässäsi
sinun kuolemassasi
ja se soi
sinun kirjoituksessasi
sinun hiljaisuudessasi
ja se soi
koska tanssi ei voi loppua
ja se soi
koska musiikki ei voi loppua
ja se soi
koska tanssin ei anneta loppua
ja se soi
koska musiikin on pakko soida.

tiistai 7. syyskuuta 2010

Neljäs kieltäytyminen

Kieltäydyn ajattelemasta menneisyyttä suurena porttina
joka sulkeuduttuaan sulkeutuu meiltä lopullisesti ja jonka
avaamiseen ei riitä kymmenen tuhattakaan miestä ja jolta
kaikki tiet johtavat eteenpäin kohti suurta tuntematonta.

Kieltäydyn ajattelemasta häntä.

Kieltäydyn ajattelemasta että hänen ja minun väliini mahtuu
tuhansia ajan sulkemia portteja ja ajattelemasta että
jokainen kulunut vuosi on lopullisesti sulkeutunut portti.

Kieltäydyn ajattelemasta porttiin kaiverrettuja fragmentteja.

Kieltäydyn ajattelemasta että hänen lohikäärmekuvioisen
porttinsa ja minun virtahepokuvioisen porttini välillä on
todella niin monia vuosia, ajattelemasta että hänen
punaisen lippunsa ja minun sinisen lippuni erottaa
toisistaan kohtalo.

Kieltäydyn ajattelemasta kiveen hakattuja fragmentteja.

Kieltäydyn ajattelemasta että hänen ajan syövyttämän
hautakivensä ja minun vielä tekemättömän hautakiveni
väliin mahtuu suuria tuhoutumisia, suuria syntymisiä,
suuria sairauksia ja suuria parantumisia, ettemme voisi
koskettaa toisiamme vuosituhansien ja muiden esteiden
läpi, etteikö meidän enää annettaisi koskettaa.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Kolmas kieltäytyminen

Kieltäydyn ajattelemasta etteivätkö vartalomme voisi
yhteen sulautuessaan olla kirkkaita soihtuja.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Toinen kieltäytyminen

Kieltäydyn ajattelemasta etteikö ihminen voi olla
kuin timantti: ajan täydelliseksi muovaama.

Ensimmäinen kieltäytyminen

Kieltäydyn ajattelemasta etteivätkö menneisyys, nykyisyys
ja tulevaisuus, kaikki aikatasot, olisi samanaikaisesti läsnä.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010