lauantai 28. toukokuuta 2011

Löysin maasta satasen

Löysin maasta satasen, otinko
mä sulta sen, poika pieni vammainen
teinityttökultainen vai nainen
perussuomalainen?
Löysin maasta satasen, ostin
sillä nilkkavaivaisen elonkarttaani kulkemaan
varpaitani nuolemaan.
Löysin maasta satasen, kulutin
puin hihaan sen, setelin kultareunaisen.
Löysin maasta satasen, odotin
nousi pörssissä arvo sen.
Nyt olen kuninkaan kaltainen, tuskin
maan multainen vieressäni prinsessa kultainen
vaikka tuskin muistan nimeä sen.
Löysin maasta satasen, uhosin
tuskin prosenttiakaan kulutin ja puoli
maisemaa tuhosin. Sademetsät, tundrat
avaruudenkin, taisi siinä mennä vaimokin.
Löysin maasta satasen, nukahdin.
Löysin maasta satasen, kapusin
nousin puuhun korkeaan, katajaksi ristin
napsin siitä oksat nipsnaps pois
niin kuin latva vain tarpeellinen ois.
Putosin, niin kuin apina tai omena
surkeasti sadoksi muiden onnettomien,
jalattomien, kädettömien.
Löysin maasta satasen.

Ei kommentteja: