Hyvästä elämästä (4)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut

siitä lähtien kun ymmärsin ettei hyvään elämään tarvita

muuta kuin oma piha

ja sukupolvesta toiseen ajallaan tulevat

syksyiset sateet

ja talviset myrskyt.

Hyvästä elämästä (3)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut

siitä lähtien kun ymmärsin ettei hyvään elämään tarvita

muuta kuin oma piha

jonka keskellä kasvaa toiveita toteuttamaan kykenemätön

mutta vuosiaan arvokkaasti kantava jykevä tammi.

KUTSU ANTOLOGIAAN

KUTSU KAIKILLE OPEN MIC KÄVIJÖILLE!

Helsinki Poetry Connection julkaisee syksyllä 2012 historiansa ensimmäisen runoantologian. Kuten HPC:n järjestämillä klubeilla, myös kirjassa on oma OPEN MIC -osio. Etsimme siihen nyt esiintyjiä. Emme voi luvata, että julkaisemme kaikkien halukkaiden tekstejä, mutta kuitenkin kattavan näytteen siitä millaista matskua klubeilla loppuillasta on nähty.

Keräämme kirjaan myös hyviä tarinoita ja anekdootteja HPC:n historiasta. Otamme vastaan myös valokuvia, jos saamme julkaista ne tekijän nimellä ilman erillistä korvausta.

A. Lähetä meille siis räp-lyriikkasi, runosi tai spoken word -tekstisi (max 3 kpl tai 3 sivua.)

B. Lähetä meille lyhyt tarina jostain mitä HPC:n illassa on tapahtunut tai valokuva, joka kertoo sen kaiken yhtä hyvin.Osoitteeseen:hpc.antologia@gmail.com - 12.4. mennessä!

Hyväksymme tekstejä vain henkilöiltä, jotka ovat joskus esiintyneet klubeilla: joko kutsuvieraana tai open micissa. Liitä tekstiin siis lisäksi lyhyt kuvaus itsestäsi - ellet sitten ole niin varma siitä, että muistamme sinut muutenkin.Kaikki HPC-antologiassa mukana olleet henkilöt saavat ilmaisen tekijänkappaleen, kun kirja ilmestyy - sekä tietenkin kutsun julkaisubileisiin.

Terveisin

Juho, Aura, Harri ja Kasper

Näin metsän lentävän, vaipuvan.

Vähän ennen neljää, marraskuuta

joku vetää sormella pitkin pöydän pintaa.

Vanha mies kysyy: onko se vielä tammea?

Valo on käynyt ohuemmaksi, sanat hämäriksi.

Leijona, sanotaan, saattaa olla lintu.

Kun olet ylittämässä nähdyn ja kuvitellun rajaa

näet jokaisesta markkinaikkunasta

metsän lentävän, vaipuvan.

Tuuli tulee kuuluviin, sanoo:

minulle ei ole enää käyttöä.

On äänetöntä, tyhjää maailmassa.

Etsit sitä joka opasti sinut

portaita ylös niin kevyesti

että maailma olisi peninkulma.

Kun olet ylittämässä nähdyn

ja kuvitellun rajaa, vanha mies

vetää sormella pitkin pöydän pintaa

ja kysyy hintaa.

Comedia Astarte I

Hän tahtoo täyden vatsan, eletyn nuoruuden

minä onnellisen lopun, vaikka mikään ei ole alkanut.

Puhdistan eteisen menneestä talvesta

niin vähäpuheisesta, että voisi luulla salaisuudeksi;

kaikkia ilmeitä, keskustelu hedelmää joka toinen kerta.

Hyvästä elämästä (2)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut

siitä lähtien kun ymmärsin ettei hyvään elämään tarvita

muuta kuin oma piha

ja matkalla sinne

humisevat harjut

ja rauhalliset lehdot

ja matkalla sinne

humisevat kuuset

ja rauhalliset polut.

Hyvästä elämästä (1)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut

siitä lähtien kun ymmärsin ettei hyvään elämään tarvita

muuta kuin oma piha,

seinää vasten nojaavia lahoavia puita,

kaatumaisillaan olevia lahoavia ristejä

ja hiekkaa

joka pistelee jalkapohjia

ja rahisee kenkien alla.

Avaa korkeuksiin

Tuuli piirtää otsikkoa oksistoon,

jäähän joka kimaltaa kuin timantit

jossain Afrikan auringossa.

Säde vanhan valon,

kuun ja sen kierron

on kiero mutta ulottuu

kauemmas kuin käsi

tekojemme summaksi.

Otan tuulen talteen

huuliani vasten.

Ääriviivat rantautuvat

ylähampaitteni raosta

eikä minun käy kylmä.

Avaan huoneeni oven

kuin sydämen.

There ain’t no cure

for love.

Avaan kirjan

kuin viimeisen

avonaisen ikkunan

avaan korkeuksiin.

Ikkuna huurtuu toivosta

joka on naapurin mielestä

jumalan hengitystä

kaikkeutta vasten.

Pulssi tuntuu karmien lävitse

kirjoitan synkimmät kirjaimet

täyteen toivoa.

Katu

Kaikki mainosvalot sammutetaan. Huomista ei vielä näe.

Milleniumajan ritari nousee autosta niin kuin avannosta.

Toivon että tulisi joku

joka puhaltaisi minuun eloa

niin kuin kevät tekee

kirsikkapuille.

Viattomat kuvat

Pelkään mitä tapahtuu

kun valo ei enää valvo

ja viattomat kuvat

siirtyvät peittojen alle.

Vapaapäivän runo

Milka kuvasi

kun katselin merta.

Minulla on taas sikavaihteleva

vuorotyö, eikä tällaisiin iloihin ole juurikaan aikaa.

Tänne päästääkseen pitää kulkea maanantai, tiistai ja keskiviikko

nähdäkseen torstai, vapaapäivä. On kuljettava mannerheimintien vierestä

ja siitä vaaleanpunaisen talon kohdalta jossa asui Maria Jotuni.

Siinä kohdalla linnut lauloivat ulkopuolisesta maailmasta, missä ei vaivaa

politiikka ja pääoma.

Milka kuvasi

kun katselin merta.

Ennen pikkukioskia ja museokatua

tajusin, etten ollut vastannut kenenkään viesteihin.

Rannalla ja hieman harmittaa

tuulettoman päivän ilmansuunnat, mutta

kohta se on täällä – kesä, kesä, kesä

hippien hallitsema alue!

Enää pari kuukautta ja tulva kun nuo kaikki

lumet sulaa perustuksensa mehiläisille.

Milka kuvasi

kun katselin merta.

Autiomaa (2)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut

siitä lähtien kun pääsin ensimmäistä kertaa matkusta-

maan punaiseen autiomaahan ja siitä lähtien kun pääsin

ensimmäistä kertaa tutustumaan hunnutettuihin tyttöihin.

Autiomaa (1)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut

siitä lähtien kun tunsin kasvoillani autiomaan kuuman

tuulen ja siitä lähtien kun pääsin todistamaan autio-

maan kirkkaankeltaista ja syvänpunaista auringonlaskua.

Schwarzwaldin runot (10)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä

lähtien kun ymmärsin ettei minun enää tarvitse Schwarz-

waldin metsäisillä ja valoisilla kukkuloilla samoillessani pe-

lätä etten oppisi mitään minua ympäröivästä kauneudesta,

hylätyistä parakeista, ruostumaan jätetyistä nostokurjista

tai rakentamatta jääneestä korkeasta ja leveästä padosta,

ja siitä lähtien kun ymmärsin ettei minun enää tarvitse

Schwarzwaldin metsäisillä ja valoisilla kukkuloilla samoil-

lessani pelätä että minulta jäisi huomaamatta jokin kaunis

yksityiskohta, kuten sammaleen ja jäkälän lähes kauttaal-

taan peittämä ja ruosteen täplittämä iso teräksinen palkki.

Schwarzwaldin runot (9)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä

lähtien kun ymmärsin ettei minun enää tarvitse Schwarz-

waldin metsäisillä ja valoisilla kukkuloilla samoillessani pe-

lätä etten oppisi mitään minua ympäröivästä kauneudesta,

hautausmaan kukkivista puista, lahoavista risteistä tai kuol-

leet kiemurtelemaan saavasta helteisestä ilmasta, ja siitä

lähtien kun ymmärsin ettei minun enää tarvitse Schwarz-

waldin metsäisillä ja valoisilla kukkuloilla samoillessani

pelätä että minulta jäisi huomaamatta jokin kaunis yksi-

tyiskohta, kuten uutta hautaa kaivava ja ainoana elävänä

olentona itseään kilometrien säteellä pitävä haudankaivaja.

Sivu elämänhallintaoppaasta: OSA 1/ Kriisit

Hanki kissa, ja keksi kissalle nimi ja tekemistä. Vaihtoehtoisesti hanki perhe
ja keksi perheelle tekemistä. Hanki harrastus ja harrastukselle
kattava vakuutus. Muuta sairaalan lähettyville. Hanki
luotettavaa seuraa ja ota siihen sopivasti etäisyyttä. Hanki mittanauha ja sille asunto. Hanki hylly ja sille virikkeitä Vaihtoehtoisesti palkintoja..
Silitä kissaa ja vaihda sille vesikulho. Hanki hyppynaru
ja narulle kaula tai lyhtypylväs. Hanki pullo rommia, taustalle sopivaa musiikkia
tai opettele laulamaan itse jos rahat ovat vähissä. Hanki paljon rahaa ja kehu itseäsi. Lukkiudu kotiin ja katso dokumentaarisia elokuvia. Sivistä itseäsi. Ymmärrä todennäköisyys säilyä hengissä. Sääli itseäsi.
Osta toinen pullo rommia. Sammu. Herää. Löydä jumala eteisen lattialta.
Käy kirkossa, jättäydy takariviin. Hanki uusia ystäviä ja toinen kirjahylly uskonnolliselle kirjallisuudelle. Vie tyhjät pullot kauppaan ja hymyile kassaneidille. Ihastu, mutta poistu nopeasti. Vilkaise uutisotsikoita ja sekoa. Mene kotiin ja runkkaa entisen vaimon antamaan vilttiin.
Soita entiselle vaimolle ja soita pelaamaan monopolia. Haasta riitaa monopolirahoista ja vähän oikeista. Saata hänet taksiin ja liukastu. Kävele rikkinäisellä nilkalla sairaalaan.
Pahoittele verilammikkoa. Naurahda kevyesti. Ymmärrä sairaanhoitajan sääli.
Sairaalavuoteella pohdi tunteita ja kirjoita kauppalistaan että osta kissanhiekkaa.

Pullonkerääjän runo

Tämä mieletön muovin sukupolvi
Jolla on koirat haudattuna
ja lompakko kiinni niin kuin hautaholvi.
Mitä teillä on tänään mielessä?
Luppoaikaa? Loma jokaisessa
tuhotussa Euroopan
pääkaupungissa?
Sohvan kulmassa ajattelet koko ajan
rahaa, rahaa, rahaa.
Tämä mieletön tyhjien pullojen sukupolvi
joiden kautta järki hengittää ja sata toivetta
nousee savuna niin kuin suru.
Pullonkerääjän paikka
on siellä missä sydämet soi
niin kuin afrikkalainen rytmi
levottomana tahtovana pelastumaan.
Pullonkerääjän paikka
on siellä missä tuuli ulvoo yksin
niin kuin Katajanokalla
tai Ämmäsuolla.

Ajattelen koko ajan seksiä

Muunnelma Eeva Parkin runosta: "Herran vuonna 2002"

Ajattelen koko ajan seksiä
pieniä ja pystyrintaisia
naisia
ja niiden hiuksia
kun ne karkaavat
miehen suuhun.
Ajattelen koko ajan seksiä
miehiä
joilla on norsunkärsän muotoiset
siittimet,
ja pilke jokaisessa silmäkulmassa
kun he ovat juhlissa.
Ajattelen koko ajan seksiä
että sitä on oltava
niin kuin rahaa, hieman jemmassa
ja sopivasti, ei liikaa
niin että maku menee.
Ajattelen koko ajan seksiä
että sitä on oltava enemmän
ja sellaisissa asennoissa,
että luut ja nivelet naksuvat.
Seksiä niin kuin ensi kertaa
elämässä liian pienessä sängyssä
ja huohotus niin hallittua
että vanhemmat heräisivät
vain kahdesti.
Ajattelen, koko ajan
seksiä ja sitä tunnetta
kun joku laskee käden
reidelleni
turvallisuuden merkiksi
mutta ymmärrän sen väärin.
Ajattelen koko ajan seksiä
että sitä ei ole
niin kuin ennen vanhaan
kun pillu tuoksui marengilta
ja siitin, ei saanut sanaa suusta.
Ajattelen rintaa, äiti maan kaltaista
jonka syleilyssä ei tarvitsisi ajatella,
koko ajan ajatella.

Isoäidin muisti

Isoäidin vanhat silmälasit keskeltä rikki nojaavat Aku Ankan sijasta Helsingin sanomiin.
Televisio laulaa nasaalisesti satasen lainasta ja isoäiti muistaa ystävän.
Puhelinluettelosta viivattu kuolleet yli vanha Salme-rouva jäi velkaa satasen.
Luoja armahtakoon häntä ja minun sitkeää muistiani.