maanantai 7. marraskuuta 2011

27-vuotiaana

27- vuotiaana pitäisi ajaa urheiluautoa
ja lyödä rahat tiskiin jokaiselle epäilijälle.
Nauraa virolaiselle työvoimalle ja ymmärtää
olevansa itse, oikeutetussa asemassa.
27- vuotiaana tulisi tilata työpaikan ruokalasta
makkaraperunat ja korkeintaan kurkkusalaattia.
Salaattipöytä jätetään painoa pudottavalle naiskansalle.
Minun HDL - kolesterolini on kunnossa
ilman vuosittaista tarkistusta.
27-vuotiaana ei tarvitse lukea runoja.
Ainoastaan siinä tapauksessa
hieman Saarikoskea kun joku muusikoksi
itseään tituleeraava tulee kertomaan mielipiteensä Radioheadista.
Tai hieman jotain romantikkoa, esimerkiksi Bukowskia
kun tapaat ravintolan eteisaulassa naisen tai miehen..mistä nyt sillä hetkellä tykkää.
27 – vuotiaana lahjoitetaan muutama satanen
SPR:n keräykseen ja korostetaan
”että tässä ollaan vielä opiskelijan asemassa”.
27 – vuotiaana todetaan
todellisten ystävien määrä
kun nuhakuumeen aikana
ei ole puolisoa tai äitiä
keittämässä kanakeittoa.
Syntymäpäiväjuhlilla
juodaan viinaa ja tullaan
viisaammiksi vain.
Puhutaan poliittisista
silmänkääntötempuista
kuten siitä yhdestä joka
kahdeksan vuoden ajan nosti fyrkat
SPR:n keräyslippaasta ja opiskeli
meteorologisia mielenilmauksia.
27-vuotiaana pitäisi ajaa urheiluautoa,
tai pyöräillä cyclocrosserilla, hybridipyörällä
olla tandem, keksiä lukioaikainen parisuhde uudelleen
nakkikioskijonossa kun erehdyksissään tilaa väärällä kotimaisella
munahampurilaisen ja sammuu a-klinikan numero valittuna
rappukäytävään.
27 – vuotiaana tulisi olla valmiit suunnitelmat kaikesta:
siitä minne äiti ja isä viedään kottikärryillä, minne sairas sisko piilotetaan
missä kattilassa lapsuuden aikainen marsu keitetään tai ihan vaan
kenen kanssa on valmiit suunnitelmat lähes kaikesta.

Ei kommentteja: