perjantai 2. joulukuuta 2011

Berliinin runot 7

Olen alkanut ajatella kuinka onneton olenkaan ollut
siitä lähtien kun kävelin värit sekoitettuani kankaan
eteen ja siitä lähtien kun siveltimeen tartuttuani ym-
märsin ettei minusta ole taidemaalariksi ja siitä läh-
tien kun ensimmäisten siveltimenvetojen jälkeen ym-
märsin ettei minusta koskaan tule suurenmoista maa-
laria ja siitä lähtien kun lähdin kankaan edestä ja pois-
tuin värittömäksi ja hiljaiseksi muuttuneesta huoneesta.

Ei kommentteja: