tiistai 18. tammikuuta 2011

Sysmän runot 17

Miten voin katsoa ikkunasta tuntematta kylmyyttä
joka huokuu kasteen ja sumun peittämästä pihasta
ja miten voin olla ajattelematta muodotonta näkyä
joka toistuu jokaisessa myrskyssä
jolloin rantaan kuvittelemani luolat täyttyvät vedellä
ja jolloin meri ottaa rannalta etsimäni tyhjät simpukat.

Ei kommentteja: