tiistai 16. lokakuuta 2012

Tulvasta (103)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle

liian suurta suutaan harkitsemattomista sanoistaan syyt-

tänyttä kumppanilleen päin naamaa valehdellutta miestä.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa selin ikkunaan ajattelemassa

ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle valheensa a-

jattelemattomuuden piikkiin pistänyttä limaista miestä.

Ei kommentteja: