keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Tulvasta (109)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle

rannalla kävellessään näkemistään ja virran vietäväksi

joutuneista arvokkaista tukeista puhunutta tukkijätkää.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa selin ikkunaan ajattelemassa

ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle rannalla kä-

vellessään näkemistään ja virran kaislikkoon kuljettamista

oksattomista tukeista kauan puhunutta entistä tukkijätkää.

Ei kommentteja: