keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Tulvasta (106)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle

pieninä kivinä parvekkeen lasiin iskeytyneistä syksyisistä

vesipisaroista kertonutta kukista huolissaan ollutta naista.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa selin ikkunaan ajattelemassa

ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle pieninä kivi-

nä tuulen parvekkeen lasiin heittäneistä syksyisistä vesi-

pisaroista kertonutta ruukkunsa sisään kantanutta naista.

Ei kommentteja: