Yritin
kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja
lumen
sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä
vastapäisen
talon makuuhuoneeseen tulleen naisen
ajattelemassa
ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle
ojasta
löytämistään pienistä myrkyllisistä keltaisista ja
kotiin
tuomistaan kivistä puhunutta sairasta maalaajaa.
Kirjoitin
pitkiä vedenvyörynomaisia runoja
ohuen
kerroksen muodostaneen lumen sulaessa
vastapäisen
talon katolta sen ylimmässä kerroksessa
asuneen
naisen seisoessa selin ikkunaan ajattelemassa
ajattelemattomasti
käyttäytynyttä hänelle ojasta poimi-
mistaan
fosforin värisistä ja kotiinsa lipaston päälle las-
kemistaan
kivistä puhunutta parantumatonta maalaajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti