maanantai 26. marraskuuta 2012

Tulvasta (183)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle

maalatessaan näkemästään temppelistä jonka lasittomis-

ta ikkunoista aurinko paistaa sisään samalla kun maailman

toisella puolella Mozart istuu työpöytänsä ääressä kuunte-

lemassa mielessään soivaa musiikkia puhunutta maalaajaa.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa selin ikkunaan ajattelemassa

ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle maalatessaan

näkemästään temppelistä jonka lasittomista ikkunoista

aurinko paistaa sisään samalla kun maailman toisella

puolella Mozart istuu puutarhaan antavan ikkunan edessä

olevan työpöytänsä ääressä silmät suljettuina kuuntelemas-

sa mielessään soivaa uutta musiikkia puhunutta maalaajaa.

Ei kommentteja: