Anarkiasta koti

Mistä anarkialle koti?
Vastarinnalle imettäjä?
Vastalauseelle piste pilkku ajatusviiva,
paperi?
Me olemme hihoissa ja taskuissa,
ikävystyttävissä piilopaikoissa joista
kukaan ei etsi

Rahat vai henki, kysyn
kysymykseen johon tulisi olla helppo vastata,
mutta kansa on hukassa,
siellä ikävystyttävässä piilossa
tehdään slummitelma, laaditaan budjetti
särjetään sänky, jossa valta kärjistää pistimensä
erektioon
rakennetaan pelko, jota voi nuuhkia niin kuin nahkaa
iltapäivän

Anarkia tuntuu sinusta kaukaiselta ajatukselta
mutta kauniilta, kaaos olisi jo estetiikkaa, liikaa
ääniä jotka päästävät rakkautta, muuntuvat anarkiasta
hiljaa kertyvät aakkoset ja lanteilla vokaalit, konsonantit
ärtyvät murtuvat, rakkaudenluut ja muuttuvat luvut
valtamerten takaa

mikään sana ei pelästy niin kuin toinen
mikään samaa arvottava teko ei ole
toista parempi tulilinko

ei puhu purukumi
punoo pelti pulisongin
sypressi sylikukka, tiskijukan
hukkajuhlissa
kusisukka pula-ajan
pumppuhuolista
ei puhu paperi
papyruskäärökänninen

Marraskuun fysiologiaa

Hannes Penttilän runo:

Marraskuun fysiologiaa

Marraskuu- kertoo yhdennestätoista
Se sataa sisälleni
Pisara kerrallaan
Erittyisipä se jo ureaan

Marraskesi- kuollutta sarveisainetta
Suojelee ihoamme
Vierailta aineilta
Ja oikeatamielistä kammiotamme
Suonia tukkivilta naisilta

Mutta se tyttönen
Joka niiaa ja odottaa
Naisen oikeassa eteisessä
Puhui minulle vain silmillään
Rakensi synapsin
Harmaaseen aineeseen

Kenties tulevaa
Kesäyön unelmaa

Oho, katsos

Marraskuu on muisto vaan?

/Halutessaan runoa voi kommentoida runoilijan sähköiseen postiin
hannes84@gmail.com/