Kuljen pitkin entisen maailman pitkää hopeajuovaista viivaa
jonka päälle historia on kirjoitettu
Haistan ojentuvaa ruusua.
Valvon.
Nykyisyys vetää entisen päälle kultaista viivaansa,
yrittää peittää
sen mikä ei ole peitettävissä.
Nukahdan.
Annan kynäni pudota, en anna sen enää kirjoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti