Eksyneenä maassa
jossa en ole käynyt sitten lapsuuden.
Heti ovat tienviitat neuvomassa minua pois.
lauantai 28. helmikuuta 2009
tiistai 24. helmikuuta 2009
Ikkunoita
Ajatus käy raskaaksi.
Suljetut ikkunat eivät hengitä,
eikä niitä voi avata.
Jokainen näistä ikkunoista säilyy ehjänä
jossain ulottuvuudessa,
vaikka hajottaisimme ne kaikki.
Suljetut ikkunat eivät hengitä,
eikä niitä voi avata.
Jokainen näistä ikkunoista säilyy ehjänä
jossain ulottuvuudessa,
vaikka hajottaisimme ne kaikki.
perjantai 20. helmikuuta 2009
torstai 19. helmikuuta 2009
Hauraat puut
Meidän täytyy kuvitella maailma:
ihmiset ja talot,
lehdet ja oksat niiden eteen,
hauraat puut.
Meidän on tunnustettava maailman hauraus,
kuinka kaikki voidaan ottaa meiltä silmänräpäyksessä.
ihmiset ja talot,
lehdet ja oksat niiden eteen,
hauraat puut.
Meidän on tunnustettava maailman hauraus,
kuinka kaikki voidaan ottaa meiltä silmänräpäyksessä.
sunnuntai 15. helmikuuta 2009
Menneisyydestä
Joskus menneisyys saattaa näyttäytyä
yksissä kasvoissa
tuntemattoman kasvoissa
jotka tulevat vastaan kadulla
lukemattomissa kasvoissa
eri versioissa menneisyydestä.
yksissä kasvoissa
tuntemattoman kasvoissa
jotka tulevat vastaan kadulla
lukemattomissa kasvoissa
eri versioissa menneisyydestä.
tiistai 10. helmikuuta 2009
Kaksi Robert Creeley -käännöstä
1. Paluu
Hiljaista kuten pitääkin sellaisissa paikoissa;
Kadulla, nujerrettuna, räntäsateessa,
Loputtomassa, mutta aina päättyen pimeisiin oviin.
Sisällä, ne jotka tulevat pysymään siellä aina,
Hiljaisia kuten on sellaisille ihmisille hyvä—
Toistaiseksi on tarpeeksi olla täällä, ja
Tietää että yksi näistä ovista on minun.
1. Return
Quiet as is proper for such places;
The street, subdued, half-snow, half-rain,
Endless, but ending always in the darkened doors.
Inside, they who will be there always,
Quiet as is proper for such people—
Enough for now to be here, and
To know my door is one of these.
2. Avioliitto
Ensimmäinen hänen
antamansa takuumaksu
oli kultainen
vihkisormus.
Toinen—myöhään illalla
hän heräsi,
nojautui kyynärpäänsä yli,
ja suuteli toista.
Kolmas ja viimeinen—
hän kuoli
ja luopui rakastamisesta
ja asui hänen kanssaan.
2. A Marriage
The first retainer
he gave to her
was a golden
wedding ring.
The second—late at night
he woke up,
leaned over on an elbow,
and kissed her.
The third and the last—
he died with
and gave up loving
and lived with her.
Hiljaista kuten pitääkin sellaisissa paikoissa;
Kadulla, nujerrettuna, räntäsateessa,
Loputtomassa, mutta aina päättyen pimeisiin oviin.
Sisällä, ne jotka tulevat pysymään siellä aina,
Hiljaisia kuten on sellaisille ihmisille hyvä—
Toistaiseksi on tarpeeksi olla täällä, ja
Tietää että yksi näistä ovista on minun.
1. Return
Quiet as is proper for such places;
The street, subdued, half-snow, half-rain,
Endless, but ending always in the darkened doors.
Inside, they who will be there always,
Quiet as is proper for such people—
Enough for now to be here, and
To know my door is one of these.
2. Avioliitto
Ensimmäinen hänen
antamansa takuumaksu
oli kultainen
vihkisormus.
Toinen—myöhään illalla
hän heräsi,
nojautui kyynärpäänsä yli,
ja suuteli toista.
Kolmas ja viimeinen—
hän kuoli
ja luopui rakastamisesta
ja asui hänen kanssaan.
2. A Marriage
The first retainer
he gave to her
was a golden
wedding ring.
The second—late at night
he woke up,
leaned over on an elbow,
and kissed her.
The third and the last—
he died with
and gave up loving
and lived with her.
lauantai 7. helmikuuta 2009
Suuri arvoitus
Suuri arvoitus tiivistyy
yhteen hetkeen
elämän tarkoitus selviää meille
kun riisuudumme
kun unohdamme kysymyksen
miksi
kun alamme rakastella.
yhteen hetkeen
elämän tarkoitus selviää meille
kun riisuudumme
kun unohdamme kysymyksen
miksi
kun alamme rakastella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)