tiistai 10. helmikuuta 2009

Kaksi Robert Creeley -käännöstä

1. Paluu

Hiljaista kuten pitääkin sellaisissa paikoissa;
Kadulla, nujerrettuna, räntäsateessa,
Loputtomassa, mutta aina päättyen pimeisiin oviin.
Sisällä, ne jotka tulevat pysymään siellä aina,
Hiljaisia kuten on sellaisille ihmisille hyvä—
Toistaiseksi on tarpeeksi olla täällä, ja
Tietää että yksi näistä ovista on minun.

1. Return


Quiet as is proper for such places;
The street, subdued, half-snow, half-rain,
Endless, but ending always in the darkened doors.
Inside, they who will be there always,
Quiet as is proper for such people—
Enough for now to be here, and
To know my door is one of these.

2. Avioliitto

Ensimmäinen hänen
antamansa takuumaksu
oli kultainen
vihkisormus.

Toinen—myöhään illalla
hän heräsi,
nojautui kyynärpäänsä yli,
ja suuteli toista.

Kolmas ja viimeinen—
hän kuoli
ja luopui rakastamisesta
ja asui hänen kanssaan.

2. A Marriage


The first retainer
he gave to her
was a golden
wedding ring.

The second—late at night
he woke up,
leaned over on an elbow,
and kissed her.

The third and the last—
he died with
and gave up loving
and lived with her.

Ei kommentteja: