Hei,
lyöttäydyin tänään paikallisen seuraan
ja seurasin niin kuin koira.
Haukuin ruoan, maisemat, paikat
joissa pystyi vain olemaan.
Haukuin meren, tuoksut, teot
olin niin kuin kommunisti,
mikään ei kelvannut.
Split nousi kasvoille
niin kuin irlantilainen tuontiolut.
Näitä päiviä on kai jo liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti