Jatkuvan elämän runot (8)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin ettei minun tarvitse säilyttää jääkaa-
pissani hapantunutta maitoa ja siitä lähtien kun ymmärsin
ettei minun tarvitse odottaa kunnes maito kirnuutuu voiksi.

Jatkuvan elämän runot (7)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin ettei minun tarvitse käpertyä kokoon
kuin lähellä kuolemaansa oleva eläin ja siitä lähtien kun ym-
märsin ettei ihoni tarvitse rypistyä kuin rypistyvän omenan.

Jatkuvan elämän runot (6)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin että myös minun on mahdollista
laskea käteeni korkeajalkaisen ammeen viileille reunoille ja
siitä lähtien kun ymmärsin että myös minun on mahdollista
upottaa melkein koko vartaloni ammeen lämpimään veteen.

Jatkuvan elämän runot (5)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin että myös minun on mahdollista
kuoria perunoita, perata kaloja ja puhdistaa sieniä ja siitä
lähtien kun ymmärsin että myös minun on mahdollista
osallistua yksinkertaisista teoista koostuvaan elämään.

Sinussa on aitoa suurkaupungin tuntua.

Sinussa on aitoa suurkaupungin tuntua.
Yhdistyy mennyt ja tuleva, riiston ja rakkauden jäljet.
Surun kiskot niin kuin yöjunan sijaan
notkuisimme iänikuiset hammasraudat
keskellä maitohampaita.

Huulipuna leviää kartalle,
niin kuin tahtoisit suudella
koko Eurooppaa.

Minä etsin sinut vierelleni,
en tarvitakseni tyttöystävää
vaan tarvitakseni sinut.
Sinut, joka puhut hetkestä
niin kuin suorasta lähetyksestä.
Rakastan sinua, rakastan sinua!
Tässä menee mielenterveys
jos miettii jotain enemmän tai vähemmän.
Niin kuin missä kohden tunteet
ovat saaneet kovemman tuulibarometrin.

Junaradan vieressä tehdas ja hautausmaa,
hautakivissä tekstiviestejä joita tehtaantyöntekijät
lähettävät toisilleen.

Sinussa on aitoa suurkaupungin tuntua
surua joka savuaa tehtaan pilleistä pystysuoraan
niin kuin vesiputouksen uhmakkuus.
Tehtaan keskellä sinä, eksyneenä
väärään maailmaan
ja ajankuvaan niin kuin Chaplinin kulkuri.

Voi sinua, huulipunalla ympyröity
iänikuinen Pariisi, Pariisi, Pariisi!
mutta sinä et sinne pääse, sillä
nukut aseman yli niin kuin Kerouac.
Luet asemalaiturilla lehteä niin kuin Henry Miller
ja rakastut johonkin pikkukaupunkiin niin kuin
Marilyn Monroe rakastuu baseballpelaajaan.

Rakkausruno

Maanantai
minä rakastan sinua niin kuin liioitteleva iskelmälaulaja,
tai etäältä, tanssilavan takaa limonadi vasemmassa kädessä
oikeassa kädessä tärisevä matkapuhelin.

Tiistai
Minä rakastan sinua! Niin kuin vesiliukumäen viimeistä mutkaa.

Keskiviikko

Torstai
Minä rakastan sinua niin kuin linja-auton kuljettaja
kahdenkympin seteliä ruuhkapysäkillä.

Perjantai
Pojat tulee kylään, puhutaan myöhemmin.

Lauantai
Minä rakastan sinua niin kuin sohvan alta löytynyttä kolmenkympin seteliä.

Sunnuntai
Minä rakastan sinua, niin kuin vanhainkodissa rakastetaan päiväunia.

Etsitään naista.

Etsitään naista, jolla on turvalliset kasvot.
Meikkiä sillä tavalla sopivasti, että evoluution merkit näkee helposti.
Etsitään naista, joka ei ole kotoisin rakkausrunosta
tai Strindbergin kahvilakeskusteluista.
Etsitään naista joka osaa asetella suodatinpussin oikealla tavalla.
Etsitään naista, jolla tummat silmät, ruskea tukka
tai etsitään naista jolla on silmät ja tukka.
Etsitään naista jolla ei ole pölykammoa
tai mitään bakteereja vastaan.
Etsitään naista, joka pitää musiikista.
Etsitään naista, joka pitää musiikista lauantaiaamuisin.
Etsitään naista, joka pitää jazz-musiikista lauantaiaamuisin.
Etsitään naista, joka pitää jazz-musiikista lauantaiaamuisin kun kirpputorit ovat auenneet.
Etsitään naista, joka on kaikki tai ei mitään.
Etsitään naista, joka on kaikki.
Etsitään naista, joka on kaikki ja vähän siltä väliltä.
Etsitään naista, joka on kaikki tai ei mitään.
Etsitään naista, joka tietää mitä turvaväli todella tarkoittaa.
Etsitään naista, jolla kartanlukijan taidot.
Etsitään naista, joka meikkaa tunnin pikkujoulujuhlia varten
ja päättää jättää menemättä kun suosikkimaskara on päässyt loppumaan.
Etsitään naista.

Matkarunot (4)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin että myös minun on mahdollista ku-
rottaa kättäni ja poimia puusta käsieni ulottuvilla olevat me-
hukkaat hedelmät ja siitä lähtien kun ymmärsin että myös
minun on mahdollista upottaa hampaani käsieni ulottuvilla
olevien hedelmien mehukkaaseen ja hyvin pehmeään lihaan.

Matkarunot (3)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin kuinka pehmeä ihosi tulisi olemaan
huolehdittuasi sitä voiteilla ja siitä lähtien kun ymmärsin
kuinka rentoutunut tulisit olemaan käytyäsi hieronnassa.

Matkarunot (2)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin kuinka rentoutunut vartalosi tulisi
olemaan rentouduttuasi tuntikausia lämpimässä kylvyssä.

Matkarunot (1)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun aloin muistella milanolaisessa hotellissa olevan
huoneeni pyöreäuumaisia maljakoita jotka toivat mieleeni
kaupungilla näkemäni hyvin hedelmällisen näköiset naiset.

Jatkuvan elämän runot (4)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut
siitä lähtien kun ymmärsin ettei minun enää koskaan
tarvitse katsoa lumen peittämiä havupuita ja ajatella
että tässä olisi hyvä aihe runolle ja siitä lähtien kun
ymmärsin ettei minun enää koskaan tarvitse nähdä
maailmaa kuin se koostuisi pelkistä runon aiheista.

Jatkuvan elämän runot (3)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut
siitä lähtien kun ymmärsin ettei maailma ole suljettu
ja jähmettynyt järjestelmä ja siitä lähtien kun ymmär-
sin että voin vaikuttaa maailmaan jollakin niinkin yk-
sinkertaisella teolla kuin avaamalla asuntoni ikkunat.

Jatkuvan elämän runot (2)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut
siitä lähtien kun muistin pakkasten alkaessa että kella-
rini on täynnä puita ja siitä lähtien kun muistin paukku-
pakkasten alkaessa että voin lämmittää kaakelitakkaani.

Jatkuvan elämän runot (1)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun huomasin sananjalkojen kasvavan edelleen ojis-
sa ja pientareella ja siitä lähtien kun huomasin saniais-
ten kätkevän edelleen alleen sieniä ja muita salaisuuksia.

Päättyvän elämän runot (3)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin ettei minun enää tarvitse tehdä elä-
mässäni muuta kuin odottaa kuolemaani, palsamoitamistani
ja hautaamistani kiireisen torin keskelle pystytettävään
hiljaiseen mausoleumiin jossa ei koskaan käy vierailijoita.

Päättyvän elämän runot (2)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin ettei minun enää tarvitse tehdä elä-
mässäni muuta kuin istua tähän lehtikasaan ja odottaa maa-
tumistani ja muuttumistani kuohkeaksi mustaksi mullaksi.

Päättyvän elämän runot (1)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin ettei minun enää tarvitse tehdä elä-
mässäni muuta kuin istua tällä myrskyjen sileäksi hiomalla
kivellä ja kuunnella kuinka lehdet havisevat lempeässä tuulessa.

Kauniilla tytöillä

Kauniilla tytöillä
kauniit ystävät ja
kauniit silmät joilla
nähdä kaunis maailma.
Kauniilla tytöillä
kauniit askeleet ja kauniit
kengät,
juhlissa kaunis poistuminen
ja kauniit eleet.
Kauniilla tytöillä
kaunis käsivarsi,
käsivarsilla kaunis laukku
jonka on maksanut mies.
Kauniilla naisilla
kauniit takamukset
niin kuin kauniit persikat.
Persikat jostain kaukaa kauniista Perusta
ja siellä kaunis maisema kauniin auringon alla.
Kauniilla naisilla kaunis tulevaisuus.
Rumilla naisilla vain lyhyet lahkeet ja
kauniit unelmat.

Berliinin runot 8

Olen alkanut ajatella kuinka onneton olenkaan ollut
siitä lähtien kun kävelin värit sekoitettuani kankaan
eteen ja siitä lähtien kun jo ennen ensimmäistäkään si-
veltimenvetoa tiesin etten tulekaan maalaamaan pähkinä-
silmäistä ja pitkäkaulaista naista ja siitä lähtien kun jo en-
nen ensimmäistäkään siveltimenvetoa tiesin että tulen
maalaamaan jotain hyväiltävännäköisen ruukun kaltaista.

Berliinin runot 7

Olen alkanut ajatella kuinka onneton olenkaan ollut
siitä lähtien kun kävelin värit sekoitettuani kankaan
eteen ja siitä lähtien kun siveltimeen tartuttuani ym-
märsin ettei minusta ole taidemaalariksi ja siitä läh-
tien kun ensimmäisten siveltimenvetojen jälkeen ym-
märsin ettei minusta koskaan tule suurenmoista maa-
laria ja siitä lähtien kun lähdin kankaan edestä ja pois-
tuin värittömäksi ja hiljaiseksi muuttuneesta huoneesta.