Jatkuvan elämän runot (7)

Olen alkanut ajatella kuinka onnellinen olenkaan ollut siitä
lähtien kun ymmärsin ettei minun tarvitse käpertyä kokoon
kuin lähellä kuolemaansa oleva eläin ja siitä lähtien kun ym-
märsin ettei ihoni tarvitse rypistyä kuin rypistyvän omenan.