I

alkaen

Haastaa tahti oikeassa heti

Aitaan portaissa kuuman hätänä pilvet

Hehkutte laaksoissa liekki

Asialla seksiä käynyt lasin hammas

Kaivamasta pelattu tänään ullakko

Nuku muina kokeneen

Pelkään ihminen luulekaan rakentamaan

Onttoon sanoit soitamme kuin kivi

Teille keittoa kostuu

Kahdeksan aatelia lännen iltana

Oikeasti nyt toivossa läpi

Hyppy sini pellin sitruunan kanssa

Sanot tuon ystäväsi ovi

Illalliselle kunnia päällä romanttista

Jalkani viitsi pikkulinnut lauloivat

Tarkoitan ilman niin kuulee

Huulet varaston toisin

Mitä näki tehneensä minusta

Yliampuva vihaisena aito mieheen

Tulivuori naisuhrin piirros pilvessä loistavaa

Katso lahjakas suudella apinoin

Todella nyt äänesi velkaa

Nukkuuko kokenut lehti

Joku tohkeissaan rikkautta ehkä

Velkaa mitään tytön pian kaksi

luoja mustaa

Hengitä vihreää ympärilläni

Tänne halaan virheen rakastunut

Yhteys sanoisin jätät etsimme ajeltu

Sellainen kiitos mitään

Pahinta julistaa hinta varkautta karttoja

Ymmärrän anteeksi tytär

Sydämen todisteet leikitään vehnän oksat

Rakennan yhdessä sydän

Soluja veteen elossa kovaa kuolisi

Maksan liian kokeilu

Vieläkin sinut rankkaa tosissaan

Pettää hiukset kukkakimppu kuvittele

Kitaraa lumi polkupyörän huomenna tietysti

Asun yhä kirkossa nuori

Ajattelen virhe vakavasti

Muista kyntensä taas kuvan

Kaipasi tarjottu vuoden valitettavasti järkyttyi

Selvä sotku nimi

Tempora aspera vīvimus, amīce bone.

tämä luetaan vieraantuneella äänellä
niin selkeästi että kutsuvieraat ymmärtävä poistua

Pyhitetty olkoon sinun nimesi
jota en enää muista
ja tapahtukoon valtakunnassasi
sinun tahtosi.. ja vain sinun

anna meille meidän jokapäiväinen
kertakäyttöinen onnemme
ja anna meidän rikkoa
se mikä on vielä ehjää
anna anteeksi, anna
ja kiusauksesta johdata
meidät pois

isänmaasta

joka nyt on

valmiiksinaurettu vitsi

vain maailman vahvin seinä selviää aameneen saakka

Kaksi runoa pääsiäisen kunniaksi.

1

Tummasilmäinen jumala
katsoo tuimasti, hänen silmänsä kuolleita
emme enää ole rakastuneita, emme hänen sokeuteensa.

Jumalalla on tärkeämpääkin tekemistä kuin huolehtia.

Paikoillaan oleva jumala
ei ole mielenkiintoinen, hänen on liikuttava käsittämättömällä
vauhdilla,
jumalan on oltava mielenkiintoinen että voimme alkaa uskoa häneen.

2

Vedin käteni takaisin, en uskaltanut työntää sitä pidemmälle pimeään,

en uskaltautunut niihin maailman mullistaviin havaintoihin joita teemme
vain unissamme, painajaisissamme, mutta emme koskaan valveilla,

minä olen tyhjentynyt, tyhjänä näytän hyödyttömältä ja surulliselta
niin kuin sisältönsä menettänyt hyllyllä lojuva etiketitön purkki.

r e t s ä ä t o e

a a k y ö p j ä

a i e l i p a p a

o f j i o o

r e t i e ä t o e

k ä h k y ö p j ä

a i e j u k l a

o j e a

Hylätyt maljat

Me täytymme me hylätyt maljat me hyvännäköiset maljat
me maljat joissa on lisättyä sokeria me maljat joissa on
kadotettu alkuaine josta täytymme niin kuin maisema
täyttyy väreistä mutta mikään ei tunnu

New York Times, 9.8.1914

VORTICISM THE LATEST CULT OF REBEL ARTISTS; It Goes a Step Further Than Cubism and Futurism, and Is Sponsored by Brzeska, Epstein and Others. Its Official Mouthpiece Is a Cerise Magazine Called Blast.

Koko artikkeli.

Kaksi helmikuussa kirjoittamaani runoa

Ruohon toisella puolella

Ruohon toisella puolella on toisenlaisia eläimiä, elämiä jotka eivät kuulu meille
emmekä me kuulu heille,
toisenlaisia maailmoja, niin hauraita että ne tuhoutuvat varomattomasta kosketuksesta,
täydellisiä maailmoja, niin täydellisiä ettei omamme pärjää niille,
pelkäämme epäonnistumista,
ruohon toisella puolella lehti saattaa luoda vihreän varjon, olemme tietämättömiä
koska emme malta olla hiljaa paikoillaan ja vain katsella,
ruoho saattaa seurata toista ja niin edelleen loputtomiin
niin että ettemme saa koskaan tietää
mutta meidän täytyy yrittää.

Lika

Keskitettynä yhteen osaan kilvestä silmä näkee
siihen tarttuneen lian, mullan joka on kuivunut liikkumattomiin osiin,
liikkumattomiin siitä lähtien kun kilpi on tehty,
taottu nuoruudessa nuoruuden käytettäväksi
mutta kiiltävässä metallissa on jo kuluneita kohtia, yhtä peruuttamattomia naarmuja
kuin nuoruuden jälkeen tulevat kärsimyksen vuodet,
yhtä kuolemattomia kuin kädet jotka ovat kantaneet valmista kilpeä,
kuolemattomia koska kädet eivät ole kenenkään,
yksikään ei pyyhi likaa,
ei katso kilven nopeaa kultaa tai hidasta pronssia,
ihminen ei jää mutta
lika pysyy
hänen
kilvessään.

Yksittäinen hämy

Asfalttitukka hiipii taakseni pyyhkäisten huoneen otsaltani,
suudellessaan olemustani hän pidättää hengitystäni sadan silmäniskun verran

makuuhuoneessa järki hengittää tyhjään pulloon

Edith will edit

Edith,
pidättää naurua en tunne häntä hyvin en tunne mitään sisältöä jota toistaa
en tunne kieltä jolla tähtäät tai luetteloa josta hänet voisi lukea
siivoan suuni niin että saippua saa loppua itsestään!

ja
asetan
huutomerkinnän
jokaisen esitetyn ja ei mietityn- lauseen loppuun
niin kuin puhuisin ensimmäistä kertaa
merkityksistä suihkussa

kysymysmerkkiä näplään hikisissä sormissa ja sujautan sen hiuksiin
miksi hiuksiin ja kenen
mä näen suden
kaupungissa jossa kasvatin
mielipiteen jonkun toisen ajatuksesta

ja puin se toisiin kledjuihin niin kuin joku snadi ensimmäisissä leikeissä

mä rakennan sulle maailman ääriin oman hermostoradan jossa voit itse ojentaa rytmin jossa voit olla jonkun toisen oma itse

ja hajotan anatomiasi palapeiliksi ja tuijotan sitten kuin ventovierasta peilikirkkaasta jäästä tai lasista johon sinut kaadan taas


en enää jaksa juhlia
tuo minulle lasi johon sinut kaadan
ja kumoan asfaltiksi liikkuvasta autosta