Kirja on labyrintti:
lauseet seiniä, sivut maata, lukijan silmät taivas.
Labyrinttiin pitää kirjoittaa reikiä
että nekin jotka eivät halua astua sisään
(eksyä ja löytää)
näkevät sisimpään.
lauantai 29. marraskuuta 2008
tiistai 25. marraskuuta 2008
Cut-up 89
Tulevaisuus
kaikki on todellista
ja epätodellista
avaruus
mystinen planeettamuodostelma
Solaris
meri
organismi
elävä aine
jättiläisen aivot
tietoisuus
arvoitus
ääretön maailmankaikkeus
mennyt
ja tuleva
elämä
ja kuolema
kietoutuneet toisiinsa
kodit
ja rakkaimmat kaukana maassa
heidän mielikuvansa
ja muistonsa
ääretön mielemme.
kaikki on todellista
ja epätodellista
avaruus
mystinen planeettamuodostelma
Solaris
meri
organismi
elävä aine
jättiläisen aivot
tietoisuus
arvoitus
ääretön maailmankaikkeus
mennyt
ja tuleva
elämä
ja kuolema
kietoutuneet toisiinsa
kodit
ja rakkaimmat kaukana maassa
heidän mielikuvansa
ja muistonsa
ääretön mielemme.
lauantai 22. marraskuuta 2008
Kukinto
Puutarhan hierarkiaan
ei saada muutosta
kukat
kasvit
ja puut
ovat sisältä ja ulkoa
erilaisia
samanlaisia
ne eivät torju kenenkään kosketusta
eivät antaudu kenellekään
jokaisessa meissä on keskus
universumin
maapallon
jonkin suuren
vähäisemmän
kukinto.
ei saada muutosta
kukat
kasvit
ja puut
ovat sisältä ja ulkoa
erilaisia
samanlaisia
ne eivät torju kenenkään kosketusta
eivät antaudu kenellekään
jokaisessa meissä on keskus
universumin
maapallon
jonkin suuren
vähäisemmän
kukinto.
maanantai 17. marraskuuta 2008
Cut-up 75
Vesi oli tyyni kuin peili,
sukelsin peilin sisään,
aloitin pelin.
Unennäkijät tulivat.
Ne olivat järven yllä lentäviä lintuja.
Ne näkivät veden alle.
Odotin loitolla,
viileässä järvessä.
Järvet nielaistiin yksi kerrallaan,
peilit,
niin ettei yhtäkään jäänyt.
Unennäkijät lähtivät.
Linnut heräsivät ja pudottivat laulunsa
aamun niitylle.
Peli loppui,
peilit särkyivät,
iloiset ja hauraat.
sukelsin peilin sisään,
aloitin pelin.
Unennäkijät tulivat.
Ne olivat järven yllä lentäviä lintuja.
Ne näkivät veden alle.
Odotin loitolla,
viileässä järvessä.
Järvet nielaistiin yksi kerrallaan,
peilit,
niin ettei yhtäkään jäänyt.
Unennäkijät lähtivät.
Linnut heräsivät ja pudottivat laulunsa
aamun niitylle.
Peli loppui,
peilit särkyivät,
iloiset ja hauraat.
maanantai 10. marraskuuta 2008
Näyttäytyminen
Kaikki alkaa alusta ties kuinka monennen kerran.
Runoilija saa käskyn,
vapauttaa itsensä kahleista, riisuu sandaalinsa
ja hakee jalansijaa.
Kirjoittaminen on joka kerta aloitettava tyhjästä.
Runoilija saa käskyn,
vapauttaa itsensä kahleista, riisuu sandaalinsa
ja hakee jalansijaa.
Kirjoittaminen on joka kerta aloitettava tyhjästä.
torstai 6. marraskuuta 2008
Laulujen laulu
Ottakoon hän minut, lihaverhon takaa
herkempää en tule koskaan kokemaan
ihana on libidosi tuoksu!
Sinun nimesi, voitaisiin yhdistää libidoksi,
siksi neidot sinua rakastavat
Ota minua kädestä, juostaan lihaverhon taakse!
Miksi ujostelemme intohimoamme? kerro, sinä katujen kasvatti
joka joudut suojaamaan kasvosi ihmeiden pidolta.
Sinä jolla on rohkeus rikkoa, tee niin kuin on tähdet neuvoneet,
ohjaudu kaduista sivuun ja etsi tehtäväsi.
Miten kaunis oletkaan, kun olet poissa!
Miten neuvoton olenkaan, kun olet siinä!
Kuin silmämunanpuristajan eteerisyys
olet katseessani kiinni, sinä avaruuden pyöristämä hulluus
Lahjasi, ne ohjataan neuvoista tekoihin, ja lupaukset, ne tehdään lapsille
Miten kaunis oletkaan, kalleimpani, kuinka rikas voinkaan olla, tietämättäni
Olet heijastus peloistani, setripuu peilinä
herkempää en tule koskaan kokemaan
ihana on libidosi tuoksu!
Sinun nimesi, voitaisiin yhdistää libidoksi,
siksi neidot sinua rakastavat
Ota minua kädestä, juostaan lihaverhon taakse!
Miksi ujostelemme intohimoamme? kerro, sinä katujen kasvatti
joka joudut suojaamaan kasvosi ihmeiden pidolta.
Sinä jolla on rohkeus rikkoa, tee niin kuin on tähdet neuvoneet,
ohjaudu kaduista sivuun ja etsi tehtäväsi.
Miten kaunis oletkaan, kun olet poissa!
Miten neuvoton olenkaan, kun olet siinä!
Kuin silmämunanpuristajan eteerisyys
olet katseessani kiinni, sinä avaruuden pyöristämä hulluus
Lahjasi, ne ohjataan neuvoista tekoihin, ja lupaukset, ne tehdään lapsille
Miten kaunis oletkaan, kalleimpani, kuinka rikas voinkaan olla, tietämättäni
Olet heijastus peloistani, setripuu peilinä
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Maailma on täynnä vaaroja
Maailma on täynnä vaaroja.
Jokaisen kulman takana on vanhan elokuvan murhaaja
mustavalkoisissa ajatuksissaan,
revolveri valmiina.
Hänellä on tylsää kuin taksikuskilla
joka odottaa asiakkaita,
hän on nukahtamaisillaan.
Maailma ei ole tasapainossa.
Epätasapaino on kauheaa,
kuin istuisi keinulaudalla
jonka toisessa päässä ei istu kukaan.
Kanssasi ei leiki
kuviteltu murhaaja
mustavalkoisissa ajatuksissaan,
missään ei ole taksia jonka ottaisi,
kaikki ovat nukkumassa.
Joku sanoo
että ajatteleminen on vaarallista,
mutta tekeminen vasta vaarallista onkin,
saattaa joutua sivuraiteelle,
vääriin paikkoihin,
vaarallisen maailman pimeisiin puistoihin.
Junasi ohittaa aseman pysähtymättä
mutta aina tulee seuraava.
Niin lukee aikataulussa.
Jokaisen kulman takana on vanhan elokuvan murhaaja
mustavalkoisissa ajatuksissaan,
revolveri valmiina.
Hänellä on tylsää kuin taksikuskilla
joka odottaa asiakkaita,
hän on nukahtamaisillaan.
Maailma ei ole tasapainossa.
Epätasapaino on kauheaa,
kuin istuisi keinulaudalla
jonka toisessa päässä ei istu kukaan.
Kanssasi ei leiki
kuviteltu murhaaja
mustavalkoisissa ajatuksissaan,
missään ei ole taksia jonka ottaisi,
kaikki ovat nukkumassa.
Joku sanoo
että ajatteleminen on vaarallista,
mutta tekeminen vasta vaarallista onkin,
saattaa joutua sivuraiteelle,
vääriin paikkoihin,
vaarallisen maailman pimeisiin puistoihin.
Junasi ohittaa aseman pysähtymättä
mutta aina tulee seuraava.
Niin lukee aikataulussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)