maanantai 27. syyskuuta 2010

Toinen syysruno

Silloin hän alkoi viimeinkin ymmärtää myöhäistä syksyä,
kuinka hyvä on istua sisällä ja katsoa merta kuin
meri olisi jo ylitetty ja katsoa maata
kuin maa olisi jo kierretty ja olla kaipaamatta minnekään.

Ei kommentteja: