Pienenä poikana opettelin viheltämään,
kirosin kerrat jolloin oli kiire syömään
tai äiti oli muuten vain huolissaan askelistani.
Hämärä saapui niin kuin muuttolinnut.
Ajattelin, että vihellys ajoi heidät takaisin.
Isä avasi oven niin kuin yövuorossa ollut portinvartija.
Veli halasi jo silloin niin kuin olisin ollut pyhä.
Pienenä poikana opettelin nukkumaan
pysymään hereillä jumalien tajunnassa.
Peiton alla minulle kasvoi mielikuvitus,
sellaiset värit ja muodot, että luulette minun vain huijaavan.
Seiniin piirsin kartan, tähdet, kaikki.
Lopulta sisko repi julisteet kun piti vaihtaa
huoneita.
Pienenä poikana riisuuduin saunaa ja
suihkua varten, viikonloppuisin unia,
rukoiluhetkeä. Nyt tulee naiset ja
ehdin tuskin viheltää.
Pienenä poikana
ehdin kaivata ainoastaan äitiä, laskea
ilmapallon vapaasti taivaalle jos tuli
tylsää.
Pienenä poikana join kahvia
jo ennen kuin minulle kasvoi hampaita.
Veren sijaan minussa velloo, sielun
mustaa maitoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti