Olen alkanut ajatella syksyä, makuuhuoneeni pöydällä
olevaa lamppua joka täyttää huoneen valolla lukiessani
paksua romaania tai ohutta runokokoelmaa, milloin mitäkin,
sänkyni pehmeää patjaa ja suurta tyynyä
jota vasten on hyvä nojautua ja käännellä
paksun romaanin tai ohuen runokokoelman sivuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti