Yritin
kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja
lumen
sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä
vastapäisen
talon makuuhuoneeseen tulleen naisen
ajattelemassa
ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle
maalatessaan
näkemästään vedessä palasiksi hajoavasta au-
ringossa
puhunutta merestä itseään peilannutta maalaajaa.
Kirjoitin
pitkiä vedenvyörynomaisia runoja
ohuen
kerroksen muodostaneen lumen sulaessa
vastapäisen
talon katolta sen ylimmässä kerroksessa
asuneen
naisen seisoessa selin ikkunaan ajattelemassa
ajattelemattomasti
käyttäytynyttä hänelle maalatessaan
näkemästään
aallokossa tuhanteen osaan hajoavasta aurin-
gosta
puhunutta itsensä peilaamisen lopettanutta maalaajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti