Yritin
kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja
lumen
sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä
vastapäisen
talon makuuhuoneeseen tulleen naisen
ajattelemassa
ajattelemattomasti käyttäytynyttä hänelle
maalatessaan
näkemästään temppelistä jonka lasittomis-
ta
ikkunoista aurinko paistaa sisään samalla kun maailman
toisella
puolella Mozart makaa vatsallaan sohvalla valittaen
kipeytynyttä
selkäänsä puhunutta suoraselkäistä maalaajaa.
Kirjoitin
pitkiä vedenvyörynomaisia runoja
ohuen
kerroksen muodostaneen lumen sulaessa
vastapäisen
talon katolta sen ylimmässä kerroksessa
asuneen
naisen seisoessa selin ikkunaan ajattelemassa
ajattelemattomasti
käyttäytynyttä hänelle maalatessaan
näkemästään
temppelistä jonka lasittomista ikkunoista
aurinko
paistaa sisään samalla kun maailman toisella puo-
lella
makaa vatsallaan sohvalle nukahtaneena ja maailman
kivut
unohtaneena puhunutta nokosia nukkuvaa maalaajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti