Cut-up 10

Hakukonerunoudessa internet-hakujen tulokset ovat tyypillisiä,
sekä alku- ja loppusointuja,
joita runoilija käyttää tekstin tuottamiseen,
nimet kuten Harry Salmenniemi ja Ville-Juhani Sutinen.
Runoudessa on aina käytetty keinotekoisia sääntöjä kuten runomittoja,
yleisemminkin tyypillisiä luovan mielen ulkopuolisia "pakotteita", joita
koskevat viittaukset ja lainaukset ovat tavallisia.
Hakukonerunouden nimiä ovat myös Leevi Lehto, Teemu Manninen,
joita runoilija käyttää tekstin tuottamiseen,
sekä alku- ja loppusointuja,
internet-hakujen tulokset ovat tyypillisiä.
Kirjallisuudessa esiintyy laajemminkin erilaisia keräilyyn ja
yhdistelemiseen perustuvia kollaasi- ja montaasitekniikoita.

Visbyn runot 3

Kysyin jokaiselta vastaantulijalta

Kysyin jokaiselta vastaantulijalta
onko hän rakastettuni.
Moni vastasi myöntävästi, mutta vain yhden tiesin olevan tosissaan,
sinun,
koska vastasit kysymykseeni vakavissasi.

Kirjanmerkeistä

Kirjanmerkeistä näen, kuinka paljon on jo takana.
Laitan niitä päivien, kirjojen ja ihmisten väliin,
etten unohtaisi.
Monen kohdalla en muista, milloin olen merkin laittanut.

Visbyn runoja 2

Ruoho painuu

Ruoho painuu jokaisen kävelijän jalkojen alla,
mutta se nousee ylös, helposti se ei katkea.

Patsaasta

Säilyt mielessäni,
kuin asennon ottanut malli josta kuvanveistäjä vakaisin käsin
tekee patsasta,
ja myöhempi valokuva valmiista patsaasta.
Näytät, että voisit lähteä liikkeelle painavin, kivisin jaloin.

Visbyn runoja 1

Ajattelen puuta

Hämärässä kaikki näyttää hetken samalta kuin satoja vuosia sitten.
Ajattelen puuta jonka aika tulee kerran vuodessa
seisoa voittajana.

Meri on tänään rauhallinen

Meri on tänään rauhallinen.
Se näyttää matolta jota pitkin pystyy kävelemään
toisille rannoille,
ja mietinkin kävelemistä.
Meren rauhallisuudessa on jotain pelottavaa, kuin jotain olisi tulossa.

Ensitapaamisia (Arseni Tarkovski)

Juhlistimme jokaista hetkeä
Yhdessä kuin ilmestyksiä,
Vain me kaksi koko maailmassa.
Rohkeampana, kevyempänä kuin linnun siipi
Sinä putosit kuin kammoten
Alas portaita, johtaen
Läpi liljaisen tuoksun valtakuntasi
Peilin takana.

Kun yö saapui, armo annettiin minulle,
Turvapaikan portit avattiin,
Kiiltäen pimeydessä
Alastomuus kumarsi hiljaa;
Herätessäni sanoin:
’Jumala siunatkoon sinua!’, tietäen sen
Olevan liian rohkeaa: sinä nukuit,
lilja nojautui puoleesi pöydällä
Koskettaakseen ripsiäsi maailmallisella sinisellään,
Nuo sinisen hipaisemat kulmakarvat
Olivat rauhalliset, ja kätesi oli lämmin.

Ja kristallissa näin sykkiviä jokia,
Sumun seppelöimiä mäkiä, ja kimaltelevia meriä;
Pitäen kämmenelläsi tuota kristallipalloa,
Romahdit valtaistuimellesi,
Ja - Ylistäkää Herraa! - kuuluit minulle.
Heräten, muutit
Ihmisten yhdentekevää sanakirjaa
Kunnes puhe oli täyttä ja vuosi ylitse
Valtavalla voimalla, ja sana sinä
Paljasti uuden merkityksensä: se tarkoitti kuningasta.
Kaikki maailmassa oli toisin,
Jopa yksinkertaisimmat asiat - kolpakko, kulho -
Kerrostuessaan kiinteällä vedellä
Seisoivat välissämme vahteina.

Meidät johdatettiin kuka tietää minne.
Edessämme avautui, kangastuksessa,
Ihmeestä rakennettuja kaupunkeja,
Minttulehdet levittäytyivät jalkoihimme,
Linnut lähtivät matkaan kanssamme,
Kalat hyppäsivät tervehtien vedestä,
Ja taivas yllä kääriytyi…

Vaikka takanamme koko ajan kulki kohtalo,
Partaterää heiluttava mielipuoli.

(Katso myös: Andrei Tarkovskista ja elokuvasta Stalker (1979))

Ihminen etsii ihmistä

Ihminen etsii ihmistä,
paikkaa johon laskea kätensä:
kättä, kahvaa.

Jokainen sivu on tärkeä

Jokainen sivu on tärkeä
kirjoitamme ne täyteen mustalla ja valkoisella
kuvittelemme historian uudestaan
tapahtumattoman
hyväilen näitä sivuja kuin ne olisivat sinä.

Halkaisu

Poimin omenan, en anna sen kasvaa.
Vien sen kauas puusta ennen kuin halkaisen.
Jokaisen halkaistun hedelmän tilalle
kasvaa uusi ja eheä.

cut-up 7

Teen täydellisen luettelon tavaroista.
Alan miettiä
mikä esineistä pitää universumia koossa,
hengitys huurtuu
ja huone peilautuu ajatuksistani.
Luetteloa on mahdotonta saada valmiiksi.

Lapsuuden maassa

Eksyneenä maassa
jossa en ole käynyt sitten lapsuuden.
Heti ovat tienviitat neuvomassa minua pois.

Ikkunoita

Ajatus käy raskaaksi.
Suljetut ikkunat eivät hengitä,
eikä niitä voi avata.
Jokainen näistä ikkunoista säilyy ehjänä
jossain ulottuvuudessa,
vaikka hajottaisimme ne kaikki.

Omena

Omena putoaa rajan yli toiselle tontille.
Alan pelätä, että se on ikuisesti menetetty.

Hauraat puut

Meidän täytyy kuvitella maailma:
ihmiset ja talot,
lehdet ja oksat niiden eteen,
hauraat puut.
Meidän on tunnustettava maailman hauraus,
kuinka kaikki voidaan ottaa meiltä silmänräpäyksessä.

Menneisyydestä

Joskus menneisyys saattaa näyttäytyä
yksissä kasvoissa
tuntemattoman kasvoissa
jotka tulevat vastaan kadulla
lukemattomissa kasvoissa
eri versioissa menneisyydestä.

Kaksi Robert Creeley -käännöstä

1. Paluu

Hiljaista kuten pitääkin sellaisissa paikoissa;
Kadulla, nujerrettuna, räntäsateessa,
Loputtomassa, mutta aina päättyen pimeisiin oviin.
Sisällä, ne jotka tulevat pysymään siellä aina,
Hiljaisia kuten on sellaisille ihmisille hyvä—
Toistaiseksi on tarpeeksi olla täällä, ja
Tietää että yksi näistä ovista on minun.

1. Return

Quiet as is proper for such places;
The street, subdued, half-snow, half-rain,
Endless, but ending always in the darkened doors.
Inside, they who will be there always,
Quiet as is proper for such people—
Enough for now to be here, and
To know my door is one of these.

2. Avioliitto

Ensimmäinen hänen
antamansa takuumaksu
oli kultainen
vihkisormus.

Toinen—myöhään illalla
hän heräsi,
nojautui kyynärpäänsä yli,
ja suuteli toista.

Kolmas ja viimeinen—
hän kuoli
ja luopui rakastamisesta
ja asui hänen kanssaan.

2. A Marriage

The first retainer
he gave to her
was a golden
wedding ring.

The second—late at night
he woke up,
leaned over on an elbow,
and kissed her.

The third and the last—
he died with
and gave up loving
and lived with her.

Suuri arvoitus

Suuri arvoitus tiivistyy
yhteen hetkeen
elämän tarkoitus selviää meille
kun riisuudumme
kun unohdamme kysymyksen
miksi
kun alamme rakastella.

Tutkimattomia paikkoja

Tuntemattomia
tutkimattomia paikkoja
saaristossa
meissä
jokainen silmänräpäys avaa uusia
tuntemattomia
tutkimattomia paikkoja
sisällämme
ulkona
kun jokainen vesipisara
jokainen silmäys
pitää sisällään maailmoja.

Yhtä / One

Yhtä

Astua sinuun
valoon
valaistua
unohtaa virheet
ja epätäydellisyydet
etten voi kantaa sinua
etkä sinä minua
että olemme liian painavia
toisillemme
muille
unohtaa
olla
virheeni ja epätäydellisyyteni
valehtelevat
ne ovat
ne eivät ole minä
virheesi ja epätäydellisyytesi
valehtelevat
ne ovat
ne eivät ole sinä
sinä et ole pimeyttä
hulluutta
valheita
et pelkästään
minä en ole pimeyttä
hulluutta
valheita
en pelkästään
kauneus
sen tavoittelu
ei ole koskaan väärin
kun tavoittelen sinua
kauneuttasi
en ole koskaan väärässä
vaikka
valo johon sinut on vangittu
värähtelee
se ei koskaan sammu
vaikka
olenkin yrittänyt vangita
sammuttaa sinut
sinä et ole suostunut
se on oikein
astuessani luoksesi
haluan olla ihminen
en tuhoaja
muistaa
etten voi kantaa sinua
etkä sinä minua
mutta yhdessä
voimme kantaa
mitä tahansa
valoa
pimeyttä
virheitä
epätäydellisyyksiä
hyvyyttä
täydellisyyttä
tehdä niistä yhtä.

--

One

To step into you
to the light
to be enlightened
to forget the mistakes
and the imperfections
that I cannot carry you
and neither can you
that we are too heavy
for each other
to the rest
to forget
to be
my mistakes and imperfections
they lie
they are
they are not me
your mistakes and imperfections
they lie
they are
they are not you
you are not darkness
madness
lies
not entirely
I am not darkness
madness
lies
not entirely
beauty
thriving for it
is never wrong
when I reach for you
your beauty
I am never wrong
although
the light in which you are captured
shivers
it never goes out
although
I have tried to capture
to extinguish you
you have said no
it is right
when I step towards you
I want to be human
not a destroyer
I want to remember
that I cannot carry you
and you neither
but together
we can carry anything
the light
the darkness
the mistakes
the imperfections
the goodness
the perfection
and make them one.

Huomenna sinä tulet

Huomenna sinä tulet,
eikä mikään ole entisellään:
kasvit taipuvat valoa kohti,
tuuli soittaa niitä
ja joudun yhä syvemmälle musiikkiin,
huomenna sinä tulet ja alat soittaa.

Kolme runoa

Valitsen kaltaiseni huoneet

Valitsen kaltaiseni huoneet
alkaakseni elää niissä.

Ylittää muuri

Ylittää muuri
on astua sen reunalta tuntemattomaan,
pudota.

Vuodet asuvat meissä

Vuodet asuvat meissä
joka vuosi meihin rakennetaan uusia huoneita
ja tulemme yhä ahtaammiksi
jonain päivänä ikkunat avataan ja muutumme toisiksi.