Ensimmäinen steriili katse,
surullinen leikkaus joka
etsiytyy periferian puolelle
kuin kylmyys
kasvoin unen lävitse kasvoin
sammutin valon sytytin
ulkona metsästä, ulkona akustiikasta
ulottumattomissa, lätäköissä
jotka paisuvat niin kuin manööveri, valtameri
maailmankartta
kuinka monta sielua on kestettävä
teipattava kuin riista seinälle
odottamaan ihailua?
rakkaus
on hankittu apinannahka
jonka valmistamiseen käytän
vääräksi havaittua ihmisyyttä
toinen katse
jo kontaminoitunut
lassottu tuuli
ei sellaista ole
aivan niin kuin lapsena
kun kaikki happi
oli minua varten
nyt mietin, että olemme sähköä
loputonta vaihtovirtaa, joka antautuu väärille urille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti