Kun asuu sairaalan vieressä,
tuntee kipuilevien sydämenlyönnit
parantuvien tasaantuvan hengityksen.
Melkein näkee mummon
riisuvan rintaliivit viimeistä kertaa
ja kuinka sairaanhoitaja sulkee
sen viipurilaisen silmät,
valoa kohti, valoa kohti!
..ja viimeinen sammuttaa
huoneesta valot.
Kun asuu sairaalan vieressä,
näkee lottorivien täyttäjät
viereisellä kioskilla aamutakeissaan.
Matkalla tänne on kaksi vaarallista risteystä
jossa ensisynnyttäjät tuodaan valojen ja kilpaulvonnan yhteydessä,
naiset ja lapset ensin, niin todella käy.
Kun asuu sairaalan vieressä,
voi kuulla keskosen ensimmäisen hengenvedon
ja kuinka se lopulta vaipuu osaksi vangittuja
ja lumottuja päiviä.
Kun asuu sairaalan vieressä
voi nähdä lastensairaalan ikkunasta
kuinka monensia läksiäisiä vietetään.
Klovni puhaltaa ilmapallon joka työntyy
yhä lähemmäs taivasta. Antibioottiliuokset
tippuvat niin kuin puhdistavat vesiputoukset.
Vanhukset nauravat päällekkäisiä lääkkeitä,
ovat tämän päivän hampurilaisia. Kanttiinissa
höyryävät lihapullat, lääkärinkierto venyy
niin että ruokatauko on rööki
liinavaatevarastossa. Stetoskoopin alta
pumppaa ajatus, kun vain muistaisi mikä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti