keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Kun asuu sairaalan vieressä.


Kun asuu sairaalan vieressä,

tuntee kipuilevien sydämenlyönnit

parantuvien tasaantuvan hengityksen.

Melkein näkee mummon

riisuvan rintaliivit viimeistä kertaa

ja kuinka sairaanhoitaja sulkee

sen viipurilaisen silmät,

valoa kohti, valoa kohti!

..ja viimeinen sammuttaa

huoneesta valot.

Kun asuu sairaalan vieressä,

näkee lottorivien täyttäjät

viereisellä kioskilla aamutakeissaan.

Matkalla tänne on kaksi vaarallista risteystä

jossa ensisynnyttäjät tuodaan valojen ja kilpaulvonnan yhteydessä,

naiset ja lapset ensin, niin todella käy.

Kun asuu sairaalan vieressä,

voi kuulla keskosen ensimmäisen hengenvedon

ja kuinka se lopulta vaipuu osaksi vangittuja

ja lumottuja päiviä.

Kun asuu sairaalan vieressä

voi nähdä lastensairaalan ikkunasta

kuinka monensia läksiäisiä vietetään.

Klovni puhaltaa ilmapallon joka työntyy

yhä lähemmäs taivasta. Antibioottiliuokset

tippuvat niin kuin puhdistavat vesiputoukset.

Vanhukset nauravat päällekkäisiä lääkkeitä,

ovat tämän päivän hampurilaisia. Kanttiinissa

höyryävät lihapullat, lääkärinkierto venyy

niin että ruokatauko on rööki

liinavaatevarastossa. Stetoskoopin alta

pumppaa ajatus, kun vain muistaisi mikä.

Ei kommentteja: