perjantai 28. syyskuuta 2012

Tulvasta (60)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa joka aamu auringon noustessa ja va-

laistessa hänen makuuhuoneensa tylsiin vaatteisiin.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin tur-

hautuneena siitä että nouseva aurinko näyttää hänen

kasvonsa ennen kuin hän on ehtinyt meikata itsensä.

Tulvasta (59)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa joka aamu auringon noustessa niin

korkealle että sen valo taittuu vastapäisen talon

ikkunasta ja osuu sokaisevana suoraan silmiini.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin turhau-

tuneena siitä että seison edelleen oman ikkunani edessä

tuijottamassa häntä vaikka silmiäni polttaa valon takia.

Tulvasta (58)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa joka aamu samoihin hänet kaikkien

toimiston muiden työntekijöiden näköiseksi muuttanei-

siin työpaikan hänelle antamiin rumiin virkavaatteisiin.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin turhautu-

neen näköisenä ennen aamuista aikaista toimistoon lähtöä.

Tulvasta (57)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa useimpien mielestä liian rohkeisiin

mutta hänen mielestään tavanomaisiin vaatteisiin.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin kuin esi-

tellen ohikulkijoille hänen läpinäkyvää ohutta paitaansa,

korkeakorkoisia kenkiään ja tiukkoja mustia farkkujaan.

Tulvasta (56)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa hänet päästä varpaisiin näkyväksi teh-

neen vasta nousseen auringon sokaisseessa valossa.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin kuin esi-

tellen ohikulkijoille hänen miesten kaiken itsehillintänsä

oikeassa valaistuksessa menettämään saanutta ruumistaan.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Tulvasta (55)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa notkeaa vartaloaan joka taipuu heidän

rakastellessaan kuin viattomassa lapsellisessa leikissä.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin ajat-

telemassa pitävänsä miehensä taipumattomuudesta.

Tulvasta (54)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa keittiön pöydällä olleesta lasisesta mal-

jasta muihin huoneisiin levinnyttä omenoiden tuoksua.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin ajattelemas-

sa hitaasti kypsyneiden uuniomenoiden makeaa tuoksua.

Tulvasta (53)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa hänen töissä viime viikkoina kokeman-

sa stressin takia näkemättä jääneitä luonnossa tapah-

tuneita syntymiä ja patterilla kuivattamiaan vaatteita.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin ajattele-

massa jalkaansa tänä aamuna laittamiaan ja patterilla viettä-

mänsä yön jälkeen sopivan lämpimiksi muuttuneita sukkia.

Tulvasta (52)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa miestä joka katsoi häntä kysyvästi tänä

aamuna hänen matkustaessaan töihin raitiovaunulla.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin ajatte-

lemassa miestä jolle hän ei uskaltanut vastata vaikka

tämä kysyi mihin tutulta näyttävä nainen on matkalla.

Tulvasta (51)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa häneltä viime viikkoina kovan kiireen

takia kuorimatta jääneitä kovakuorisia appelsiineja.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin ajatte-

lemassa kaikkia häneltä saamatta jääneitä vitamiineja.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Tulvasta (50)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

alkamassa varoittamatta hymyilemään pihan murtumis-

pisteessä olevan portin unohtumaan saavaa hymyään.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin yrittäen

pitää lukemattomien katseiden kohteena olevan hymynsä

kasvoillaan niin pitkään että mies lakkaa murehtimasta

maailman murenemista keskittyäkseen hänen kasvoihinsa.

Tulvasta (49)


 Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

alkamassa varoittamatta hymyilemään pihan ruos-

teisen portin unohtumaan saavaa tietävää hymyään.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin yrittäen

pitää kuvattavan hymynsä yllä niin pitkään että mies jät-

tää portin maalaamisen kesken keskittyäkseen näkemään.

Tulvasta (48)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

alkamassa varoittamatta hymyilemään huomion hänen

haavoistaan pois kääntävää aseista riisuvaa hymyään.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaosia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin yrittäen

pitää kuvattavan hymynsä yllä niin pitkään että mies pi-

tää virheellisesti häntä maailman kauneimpana naisena. 

Tulvasta (47)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

alkamassa varoittamatta hymyilemään silmät kirve-

lemään saavaa hymykuopat aikaan saavaa hymyään.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin yrittäen

pitää kuvankauniin hymynsä yllä niin pitkään että kirve-

ly saa miehen silmät täyttymään kivuliaista kyynelistä.

Tulvasta (46)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

alkamassa varoittamatta hymyilemään miehet polvilleen

saavaa kuopat suun molemmin puolin aiheuttavaa hymyään.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin yrittäen

pitää kuvankauniin hymynsä yllä niin pitkään että suun

molemmin puolin olevista syvistä kuopista tulee pysyviä.

lauantai 22. syyskuuta 2012

Tulvasta (45)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa vasta avaamiaan puhtaanvalkoisia hiuksia

ja hiuksista hänen sieraimiinsa leviävää voiteen tuoksua.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odot-

tamassa hiuksiinsa levittämänsä voiteen imeytymistä

ja koko huoneen täyttävää hajuveden kirpeää tuoksua.

Tulvasta (44)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa sitruunalla maustetun kalan tuoksua.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odotta-

massa uunissa pitkään kypsyneen kalan valmistumista.

Tulvasta (43)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa aaltoa pyyhkimässä kaislikon sileitä kiviä.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odotta-

massa vetäytyvän aallon vetävän mukaansa rantakiviä.

Tulvasta (42)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa ikkunalaseihin ja ikkunalaudoille is-

keytyviä vesipisaroita jotka ovat kuin pieniä kiviä.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odotta-

massa etteivät ikkunalaseja naarmuttavat ja ikkunalautoja

kolhivat kivimäiset vesipisarat onnistu särkemään mitään.

Tulvasta (41)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

ajattelemassa ensimmäistä tähän maailmaan tulles-

saan päästämäänsä kimeää kivusta kertonutta huutoa.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

asuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odot-

tamassa että huoneen ympärillä kiertävä vinkuva tuuli

lakkaa muistuttamasta häntä ensimmäisestä huudosta.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Tulvasta (40)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa läpinäkymättömiin mustiin housuihin

ja hänen hyvin muodostuneen ruukkumaisen vartalonsa

häveliäästi peittäneeseen paksuun vaaleanruskeaan paitaan.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odot-

taen iltaa jolloin saa jälleen vaihtaa ylleen hänen luonnet-

taan paremmin vastaavat epämukavammat tiukat vaatteet.

Tulvasta (39)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa kirpputorilta ostamiinsa vääränkokoi-

siin mutta mukavalta tuntuneisiin miehenvaatteisiin.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odottaen

miehen käskevän häntä käyttämään naisellisempia vaatteita.

Tulvasta (38)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa miehiä miellyttäneisiin naisellisiin vaatteisiin.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odot-

taen että hänen meikatut kasvonsa miellyttäisivät miehiä.

Tulvasta (37)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa edellisen metsässä kävelemisen jäljil-

tä nuotiosavulta tuoksuneisiin vihreisiin vaatteisiin.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odottaen

pääsevänsä uudestaan nuotion äärelle hengittämään savua.

Tulvasta (36)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

pukeutumassa metsässä kävelemiseen soveltunei-

siin käytännöllisiin maastonvärisiin vaatteisiin.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa kasvot ikkunaan päin odottaen

pääsevänsä uudestaan kaukana erottuneeseen kuusikkoon.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Tulvasta (35)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

joka haluaisi pitää veden vetenä ja viinin viininä,

joka haluaisi pitää maailman sellaisena kuin se on.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa ikkunan edessä tahtoen

pitää leivän murtamattomana, pitää korissaan leivän.

Tulvasta (34)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

joka haluaisi nähdä maalauksessa muutakin kuin läm-

pimiä värejä ja patsaassa muutakin kuin kylmää kiveä.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa ikkunan edessä tahtoen näh-

dä maisemassa muutakin kuin vain muuttumattomuutta.

Tulvasta (33)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

joka haluaisi selvästi mennä pihalle tamppaamaan

mattoja mutta lumi tekee hänen aikeensa tyhjäksi.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa ikkunan edessä yrittäen

päättää tulisiko hänen ottaa mattopiiskansa kaapista.

Tulvasta (32)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

joka seisoo ikkunan edessä miettimässä tulisiko hä-

nen vaihtaa ulko-oven pahasti ruostumaan päässyt

sarana nyt vai pitäisikö hänen odottaa kevääseen.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa ikkunan edessä mietti-

mässä tulisiko hänen irrottaa seinien ilkeästi ruostu-

neet naulat nyt vai pitäisikö hänen odottaa huomiseen.

Tulvasta (31)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

joka seisoo ensimmäisten pakkasten jähmettämänä

vähissä vaatteissa lämmittämättömässä huoneessa.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerroksessa

nukkuneen naisen seisoessa ensimmäisten pakkasten

mentyä hytisten ohuissa vaatteissa keskellä huonetta.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Tulvasta (30)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

joka seisoo ikkunan edessä katsomassa äidin huo-

lehtivalla katseella heitteille syksyllä jätettyä puu-

tarhaa ja sen pakkasen kangistamia paljaita puita.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerrokses-

sa nukkuneen naisen seisoessa ikkunan edessä mietti-

mässä tulisiko hänen pukeutua lämpimiin vaatteisiin

ja laskeutua portaat mennäkseen huolehtimaan puutarhasta.

Tulvasta (29)


Yritin kirjoittaa pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

lumen sataessa niin ohuesti että sen läpi voi nähdä

vastapäisen talon makuuhuoneeseen tulleen naisen

joka seisoo ikkunan edessä katsomassa puutarhansa

ensimmäisten pakkasten kangistamia huurteisia puita.

Kirjoitin pitkiä vedenvyörynomaisia runoja

ohuen kerroksen muodostaneen lumen sulaessa

vastapäisen talon katolta sen ylimmässä kerrokses-

sa nukkuneen naisen seisoessa ikkunan edessä miet-

timässä tulisiko hänen suojata puiden rungot talveksi.