Pujotan yksinäisyyden valokatkaisijasta mikään ei syty enää samoin
mikään ei syty ei se mitään sano
vanha myrkky tykö se puhuu jäätä minkä jaksaa
ja otsat se sylkee se murtaa mielen ja nielee kielen
tai keksin nykyään
se piilottaa värin hattuun ja
hassuttelee
onhan kuultu kesistä
jotka eivät kestäneet seiniä
Moi. Valokatkaisija on päällä koska odotin.
Ostarimelu piti hereillä ja toivoin aamua.
Näkyvä merkityksellisyys alkaa saavuttaa
otan vauhtia ja lopulta asennon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti