Silmien päällä
valo, jolla
teemme toisemme
sokeaksi, valo
jonka lause
ei ole
tosi, riittävä
kevyt on
kevään kulkea
kun on valo
me eksytämme
toisemme,
syksy
on niin pimeää,
etten kuule
suljen huulet
siivotut
vanhat kasvot
vanhenevatkin
ei ehdi tulla
myöhäistä,koskaan
tartunta
varovaisia katseita
tämä jos mikä
on sokeutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti